Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 20.3. taloustoimittaja Annukka Oksanen kirjoittaa otsikolla ”Vaatimattomuus kaunistaa” tuoreiden tanskalaisten muoti- ja naistenlehtien katselmuksestaan. Euroopan talouskriisi ja romahtaneet asuntojen hinnat heijastuvat hieman yllättäen myös näiden lehtien sivuille. Säästäväisyyden vaatimus kuvastuu siinä, miten vaatekaappia kehotetaan päivittämään uutta sesonkia varten: heräteostokset ovat pannassa, ja sen sijaan nyt tulee panostaa laatuun ja pitkäkäyttöisyyteen. Eräässä muotilehdessä opastetaan jopa siihen, miten kevään ”sesongista selviää mahdollisimman vähillä uusilla ostoksilla tai jopa kokonaan ilman ostoksia”.
Tavaralakkoilija hämmentyy. Eikö lakossani ole hitustakaan omaperäisyyttä ja kapinallisuutta – onko se päinvastoin peräti muotia?!? Jo aiemmin oli helppo hahmottaa ostoslakon yhteys sellaisiin laajempiin trendeihin kuin downshiftaus tai ympäristötietoinen kuluttaminen, mutta säästäväisyys naistenlehtien mainostamana (vaikka toki omaan maailmaansa sopivaksi muokkaamana) muodikkaana ilmiönä on uusi ja yllättävä ajatus. Tosin omalla tavallaan ihan kannatettava. Ja mikäpä sen mukavampaa kuin olla muotivirtauksen edelläkävijä? ;)
Jos kumpi tahansa trendi – oman kuluttamisen vähentäminen joko ympäristösyistä tai muodin mukana – innostaa, niin suosittelen lämpimästi ryhtymistä ostoslakkoon. En tosin koe lakkoa mitenkään välttämättömäksi keinoksi muuttaa omaa kulutuskäyttäytymistään. Lakko vain helpottaa muutosta auttamalla kiinnittämään tietoista huomiota siihen, mitä, miten ja miksi ostaa. Oman toiminnan tunnustaminen ja tunnistaminen taas lienevät edellytyksiä tarpeellisten muutoskohtien löytämiselle ja muutosten toteuttamiselle.
Minulle lakko on osoittanut ainakin sen, millaisia hankintoja pidän turhina ja millaisia tarpeellisina. Yleisohjeen ”laadukkaampaa, mutta vähemmän” -lisäksi on hahmottunut käytännön nyrkkisääntöjä arveluttavien ja hyväksyttävien ostosten tunnistamiseen. Minulle henkilökohtaisesti pahimpia turhakkeita ovat heräteostoksena hankitut vaatteet sekä kodin sisustusesineet. Sen sijaan tarpeellisia tai ainakin suotavia sijoituskohteita ovat harrastusvälineet sekä kirjat ja muut kulttuurituotteet (joista tosin esimerkiksi levyjen ei välttämättä tarvitse olla fyysisiä esineitä). Tietysti myös vaatteille ja sisustusesineille on oma paikkansa, mutta toivon todella, etten sorru jatkossa hankkimaan sellaisia hetken mielijohteesta. Turhia heräteostoksia haluaisin toki välttää myös hyväksyttävien hankintojen kategoriassa. Malttia ostoimpulssien edessä siis, on oma toiveeni tavaralakon jälkeensä jättämäksi perinnöksi.
Minulla lakkoa on jäljellä enää 10 päivää, joten ryhdyn vierittelemään lakkopalloa (tai ainakin ajatusta ostosten vähentämisestä) jo eteenpäin... Haastankin teidät lukijani miettimään, mitä kuuluu teidän omiin turhien ja tarpeellisten hankintojen kategorioihinne, ja joko jakamaan pohdintanne täällä tai ainakin pitämään ne mielessä seuraavalla kerralla ostoksia tehdessänne!
